Koronaepidemia Suomen kunnissa – päivitys

Juha Itkonen /

Johtopäätökset

  • Tartuntoja selittää yhä samat tekijät kuin kesällä
  • Väkiluku, työikäisten osuus ja asumisen ahtaus ennakoivat suurempia tartuntamääriä
  • Kesämökkien määrä, pendelöinti ja ulkomaalaisten osuus eivät itsessään ennakoineet suurempia tartuntamääriä
  • Tampere, Joensuu ja Turku ovat säästyneet yllättävän hyvin tartunnoilta

Toinen aalto

Elokuun alkupuolella koronaepidemian toisen aallon kynnyksellä tarkastelin Suomen kuntien tartuntamääriä selittäviä taustatekijöitä. Sittemmin taudin leviäminen on jälleen kiihtynyt, ja aiempaan tarkasteluuni verrattuna uusia tartuntatapauksia on rekisteröity noin 1500 kappaletta.

Tarkasteluissani olen täydentänyt sairaanhoitopiiritason tartuntatiedoilla kuntatason tietoja, joita on julkaistu rajoitetusti tietosuojasyistä (ks. lisätietoja menetelmästä aiemmasta blogikirjoituksestani). Virallisista kuntatason tiedoista puuttuu 222 havaintoa, ja sairaanhoitopiiritason tiedoista on pääteltävissä, mihin kuntiin ne todennäköisesti sijoittuvat. Tällä tavalla tarkasteluun on mahdollista saada mukaan myös ne kunnat, joiden rekisteröidyistä tartunnoista ei ole julkaistu tietoa.

Eniten varmistettuja tartuntoja on raportoinut Helsinki, Espoo ja Vantaa. Näiden yhteenlaskettu osuus kaikista tartunnoista on nyt 58,0 prosenttia, kun elokuussa se oli 60,9 prosenttia. Varmennettuja tartuntoja on raportoitu yhteensä 109 kunnassa. Elokuussa vastaava luku oli 96.

Selittävät tekijät ennallaan

Pääpiirteissään toisen aallon tuomat uudet tartunnat näyttävät sijoittuneen kuten laskelmani aiemmin ennakoivat.

Ensinnäkin datasta näkyy yhä se ilmeinen tulos, että koronaviruksen ilmaantuvuus on korkeinta suuremmissa kunnissa. Lisäksi datasta näkyy, että korkean huoltosuhteen kunnissa tartuntoja on vähemmän kuin kunnissa, joissa suurempi osuus väestöstä on työiässä. Myös asumisen ahtaus ennakoi hieman korkeampia tartuntalukuja. Toisaalta datassa aiemmin näkynyt kytkös tartuntojen ja väestön sukupuolijakauman välillä näyttää nyt hieman epäuskottavammalta. Aiempi havainto on saattanut olla tilastollinen sattuma.

Tampere yhä ykkönen

Kuntien tartuntalukuja vertaillessa voidaan huomioida erilaiset olosuhteet mallintamalla eri tekijöiden välisiä riippuvuuksia. Näin voidaan arvioida reilummalla tavalla, miten hyvin kukin kunta on pärjännyt omista lähtökohdistaan.

Vertailussa parhaiten pärjäävät yhä Tampere, Joensuu ja Turku. Tämä tarkoittaa, että näissä kunnissa olisi ollut väkiluvun ja ikärakenteen perusteella odotettavissa huomattavasti enemmän tartuntoja. Kärkikymmenikkö on säilynyt lähestulkoon samana syksyn aikana. Vain Jyväskylä on pudonnut listalta ja tilalle on noussut Pori.

Arvioissa on syytä huomioida, että viruksen leviämiseen liittyy myös paljon satunnaisuutta, joten yksittäisen kunnan korkea tartuntamäärä saattaa johtua myös huonosta tuurista.

10 parhaiten selvinnyttä kuntaa

10 huonoiten selvinnyttä kuntaa

Lisäkuvioita

Kuviossa kuntia edustavat pallot ja pallojen väritys kertoo, onko kyseessä THL:n julkaisema havainto vai puuttuvien havaintojen perusteella laskettu estimaatti. Pienempiin kuntiin on kertynyt vähemmän tartuntoja ja monessa niistä havainnot ovat jääneet alle viiden, jolloin tartuntamäärä on jouduttu estimoimaan.

Varmistetut ja estimoidut tartuntaluvut kunnittain

Lopuksi vielä seuraavasta taulukosta löytyy kaikki tartuntaluvut, joita tässä analyysissä käytettiin. Estimoituja ovat kaikki tartuntaluvut, jotka ovat alle viiden.

Analyysi perustuu THL:n dataa, joka on julkaistu syyskuun 23. päivänä.

Tartunnat kunnittain


0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *