Korona ja Ruovesi -tietokooste

admin /

Koronavirustapaukset

Kunnassa Ruovesi on rekisteröity 15 kappaletta COVID-19 tartuntatapauksia. Tartuntatautirekisteriin ilmoitetuissa tapahtumissa saattaa olla 2–4 päivän viive.

Ruovesi kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin, jossa on rekisteröity tartuntaa. Suomessa on kertynyt 107321 laboratoriovarmennettua tartuntaa elokuun 1. päivään mennessä.

Väestö

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta.

Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.

Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa.

Väestöllinen huoltosuhde ilmoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten määrien suhteena eli kuinka monta ei-työikäistä on sataa työikäistä kohti jollakin määritellyllä alueella. Työikäisiin lasketaan 15–64-vuotiaat. Taloudellisella huoltosuhteella mitataan, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti.

Maahanmuuttanut on henkilö, joka on tilastovuoden aikana muuttanut vakinaisesti asumaan Suomeen. Maastamuuttanut on henkilö, joka on tilastovuoden aikana muuttanut pysyvästi maasta. Kuntien välinen lähtömuutto on kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt. Kuntien välinen tulomuutto on toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt.

Sairastavuus

THL:n sairastavuusindeksi kuvaa suomalaisten kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon.

Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta.

Perheet

Perheiden lukumäärää laskettaessa perheiksi luetaan yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia. Samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet rekisteröidä parisuhteensa 1.3.2002 ja 28.2.2017 välisenä aikana. Avioliittolain muutos tuli voimaan 1.3.2017, mistä lähtien samaa sukupuolta olevat ovat voineet solmia avioliiton ja samalla samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä luovuttiin.

Asuntokunnat

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia.

Rivitalot ovat asuinrakennuksia, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. Rivi- ja ketjutalot ovat vähintään kolmen asunnon taloja, jotka ovat toisissaan kiinni varastosuojan, katoksen tms. välityksellä. Asuinkerrostaloiksi luokitellaan vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Muita rakennuksia ovat muut kuin pientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot.

Ahtaasti asuviksi määritellään ne asuntokunnat, joissa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

Hyvin varustetussa asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Puutteellisesti varustetusta aunnosta puuttuu jokin edellämmainituista.

Vanhusasuntokuntien lukumäärä asuntojen varustelutason mukaan
2017 2018 2019
Hyvin varustetuissa asunnoissa 815 815 824
Puutteellisesti varustetuissa asunnossa 227 232 237
Varustetasoltaan tuntemattomissa asunnoissa 26 25 25
Lähde: Tilastokeskus.

Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö.

Kesämökit

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona.

Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos asuntokunnalla on kesämökki useammassa kunnassa, on ko. henkilöt laskettu kesäasukkaiksi kaikissa niissä kunnissa.

Ulkomaan kansalaiset

Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 2003/359 ja kansalaisuusasetus 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut.

Koulutus

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot.

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin luetaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneet.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot.

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2–3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3–4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5–6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Pääasiallinen toimi

Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15–74-vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä.

Työvoimaan kuuluvat 15–74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Vuodesta 2005 lähtien työllisten alaikäraja on ollut 18 vuotta. Aikasarjan vertailukelpoisuuden vuoksi työttömyysaste on laskettu tässä 18–74-vuotiaasta väestöstä.

Luokiteltaessa väestöä pääasiallisen toiminnan mukaan alle 15-vuotiaat luokitellaan ryhmään 0–14-vuotiaat. Henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa.

Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Vuoden viimeisellä viikolla työvoimakoulutuksessa olevat lasketaan myös opiskelijoiksi.

Varus- ja siviilipalvelusmiehiin määritellään henkilöt, jotka ovat suorittamassa varusmies- tai siviilipalveluaan vuoden viimeisellä viikolla.

Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi.

Ryhmä ‘muut työvoiman ulkopuolella olevat’ muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0–14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.

Työssäkäynti

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18–74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Työttömien osuus väestöstä prosentteina.

Työttömyysriskillä tarkoitetaan vuoden aikana työllisistä työttömiksi jäädeiden osuutta edellisen vuoden työllisten määrästä.

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia.

Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta tarkoittaa omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuutta kaikista kyseisessä kunnassa asuvista työllisistä. Omassa seutukunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta tarkoittaa asuinseutukunnassaan työssäkäyvien osuutta kaikista alueella asuvista työllisistä.

Pendelöinti

Sisäänpendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä kunnassa työssäkäyviä, joiden asuinkunta on muu kuin kyseinen kunta. Ulospendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä työllisiä, joiden työpaikka on asuinkunnan ulkopuolella.

Työpaikat

Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100, on tilanne päinvastainen.

Alkutuotantoon sisältyy maatalous, metsätalous ja kalatalous TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaisesti. Jalostukseen luetaan kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, sekä rakentaminen.

Palvelualoiksi luetaan kauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta, informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta, sekä kotitalouksien toiminta työnantajina. Kaupan toimialaan sisältyy tukku- ja vähittäiskauppa sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Informaatiosektorin työpaikoiksi on laskettu palvelu- ja sisältötuotannon (laaja määritelmä) toimialoilla työskentelevien määrä.

Yrittäjät

Yrittäjiksi määritellään 18–74-vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot.

Kuntatalous

Nettokäyttökustannukset = käyttökustannukset – käyttötuotot. Käyttötuotot = toimintatuotot yhteensä + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + vyörytystuotot.

Väestötietona on käytetty alueella asuvan väestön määrää kunkin vuoden lopussa.

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.

Lainakanta on: Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) kunnan/konsernin taseesta. lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.


0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *